SIUNATTU OLEMAAN SIUNAUKSENA by Gary Wilkerson
Jumala haluaa siunata ja suosia sinua. Hän haluaa rikastuttaa avioliittosi ja hengellisen elämäsi. Hän halua sinun olevan viisas ja harkitseva ja tekevän älykkäitä päätöksiä, jotka johtavat siunaukseen elämässäsi.
Meidän pitää kuitenkin olla tarkkoja Jumalan siunauksen kanssa. Ei siksi, että hän siunaisi meitä, vaan sen takia, mitä me teemme noilla siunauksilla. Monet meistä saavat siunauksia Jumalalta, mutta me käännämme ne itsekkäiksi asioiksi.
Luuk.12:16- 19:ssä Jeesus puhuu miehestä, joka sai siunauksen: ”Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?”
Jumala on avokätinen, ja hänestä on ihanaa kaataa lahjoja lastensa päälle. Kertomuksen mies oli saanut runsaan siunauksen, mutta kun katsomme tarkkaan kertomuksen kulkua, huomamme, että kaikki kääntyy väärään suuntaan.
Näemme, että siunattu mies mietti mielessään: ”Mitä minä teen tällä?” Kun alamme kulkea ihmetellen siunauksiemme määrää, itsekkyys usein seuraa sitä. Huomaa sanavalinta: ”Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?’ ”
Kenen viljaa se (siunaus) oli? Se oli Jumalan omaa, kaikkihan kuuluu Jumalalle! Niinpä tämän miehen mieli oli jo käymässä itsekkääksi. Hän alkoi nähdä Jumalan lahjat, ihmissuhteet, taidot, ominaan. Hän saattaisi käyttää niitä omaksi hyväkseen. Niin itsekkyys alkoi tunkeutua hänen olemuksensa jokaiseen säikeeseen.
”Ja hän sanoi: ’Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse’ ”(Luuk.12:18- 19).
Meidän pitää siis varoa, kun kuulemme julistusta Jumalan siunauksista. On elintärkeää huomata hänen siunauksensa. Haluammeko kasata siunauksia itsellemme, jotta saisimme kootuksi täydellisen pienen perhosenkotelon omaksi mukavuudeksemme ja iloksemme? Vai haluammeko katsoa ympärillemme ja siunata muita? Me olemme siunauksen saaneita, aivan Jumalan siunauksen liiton alusta asti, jonka hän antoi ihmiskunnalle: olla siunattuna siunaukseksi!
Meidän pitää kuitenkin olla tarkkoja Jumalan siunauksen kanssa. Ei siksi, että hän siunaisi meitä, vaan sen takia, mitä me teemme noilla siunauksilla. Monet meistä saavat siunauksia Jumalalta, mutta me käännämme ne itsekkäiksi asioiksi.
Luuk.12:16- 19:ssä Jeesus puhuu miehestä, joka sai siunauksen: ”Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?”
Jumala on avokätinen, ja hänestä on ihanaa kaataa lahjoja lastensa päälle. Kertomuksen mies oli saanut runsaan siunauksen, mutta kun katsomme tarkkaan kertomuksen kulkua, huomamme, että kaikki kääntyy väärään suuntaan.
Näemme, että siunattu mies mietti mielessään: ”Mitä minä teen tällä?” Kun alamme kulkea ihmetellen siunauksiemme määrää, itsekkyys usein seuraa sitä. Huomaa sanavalinta: ”Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?’ ”
Kenen viljaa se (siunaus) oli? Se oli Jumalan omaa, kaikkihan kuuluu Jumalalle! Niinpä tämän miehen mieli oli jo käymässä itsekkääksi. Hän alkoi nähdä Jumalan lahjat, ihmissuhteet, taidot, ominaan. Hän saattaisi käyttää niitä omaksi hyväkseen. Niin itsekkyys alkoi tunkeutua hänen olemuksensa jokaiseen säikeeseen.
”Ja hän sanoi: ’Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse’ ”(Luuk.12:18- 19).
Meidän pitää siis varoa, kun kuulemme julistusta Jumalan siunauksista. On elintärkeää huomata hänen siunauksensa. Haluammeko kasata siunauksia itsellemme, jotta saisimme kootuksi täydellisen pienen perhosenkotelon omaksi mukavuudeksemme ja iloksemme? Vai haluammeko katsoa ympärillemme ja siunata muita? Me olemme siunauksen saaneita, aivan Jumalan siunauksen liiton alusta asti, jonka hän antoi ihmiskunnalle: olla siunattuna siunaukseksi!