KRISTUKSEN LÄSNÄOLON PUUTE

Ilmestyskirjan toisessa luvussa kuvattu Efeson seurakunta oli kadottanut keskuudestaan Kristuksen läsnäolon. Näen ihan samaa tämän päivän maailmassa. Kovimpia tuntemiani ihmisiä ovat ne, jotka ovat työskennelleet hyväntekeväisyydessä ja sosiaalitoimistoissa. He olivat rehellisiä, antautuneita työntekijöitä, mutta joutuessaan todistamaan päivittäin kärsimystä, he eivät enää kestäneet sen näkemistä. Sana asia voi tapahtua uskovalle. Pastorit ja maallikot näkevät myös niin paljon tuskaa ja syntiä ihmisissä, joita he palvelevat, että he kovettuvat. Juuri tätä Jeesus tarkoitti sanoessaan Efeson seurakunnan pastorille: ”Te olitte ennen niin helliä toisia kohtaan. Teillä oli sellainen rakkaus ihmisiin, ja te kuuntelitte heitä. Nyt ette kallista heille korvaanne. Istutte heidän kanssaan, mutta kovetatte sydämenne heidän anomuksilleen. Olette tehneet työn kuin pakkopullana, jossa ei ole elämää. Minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin poistaa läsnäoloni teidän keskuudestanne.”

Hengellisesti nälkäiset ihmiset eivät pysy siellä, missä Jeesuksen läsnäolo ei ole ilmeinen. He haluavat kovasti tuntea Hänen läsnäolonsa ja, kun eivät koe sitä, lähtevät etsimään jostakin muualta. Saan monia kirjeitä, joissa valitetaan samaa asiaa: ”En löydä seurakuntaa, jossa olisi Herran elävä läsnäolo.”

Olen nähnyt monien uskovien luopuvan uskosta koettuaan tällaista. He eivät koskaan löydä seurakuntaa, ja niin he istuvat kotona ja katsovat TV-saarnaajia. Heillä ei ole lihaa hengellisessä ruokavaliossaan, ja ajan pitkään kylmyys saa voiton. Pian he luopuvat koko seurakunnasta. He hylkäävät veljien kokoontumisen, mistä Hebrealaiskirje varottaa meitä (ks. Hebr.10:25) ja he tulevat täysin välinpitämättömiksi Kristukselle ja Hänen läsnäololleen.

Sanonpa teille, Jumala ei kuuntele sellaisten ihmisten tekosyitä. Jeesus voi olla kaikki kaikessa, jos jatkat henkilökohtaista yhteyttä Hänen kanssaan. Mikä ikinä seurakuntasi tila onkin, sinun pitäisi antaa ahkerasti kallisarvoista aikaasi Hänelle, jos haluat Hänen Sanansa tulevan itsellesi eläväksi. Ilmestyskirjan kolmen ensimmäisen luvun valossa jokaisen uskovan tulee kysyä itseltään: ”Ovatko hyvät tekoni, Raamatun lukemiseni ja palvelutyöni ryöstäneet minulta ajan Jeesuksen kanssa? Ikävöinkö edelleen Häntä niin kuin joskus aiemmin? Vai olenko kadottanut jotakin?”