JEESUS JA LASARUS
Niin kuin Johanneksen evankeliumin 11.luvussa kerrotaan, Jeesuksen vaellus Betaniaan ei ollut niinkään Lasaruksen kuoleman, vaan Hänen oman kuolemansa takia. Mieti tätä: Kun tulisi aika Jeesuksen kohdata risti, kuinka Hänen seuraajansa voisivat uskoa Hänen ylösnousemiseensa? Oli vain yksi keino saada heidät uskomaan. Se oli Jeesukselle, jonka rakkaat ystävät olivat Hänen mukanaan Betaniassa, käymistä toivottomimpaan tilanteeseen ja tehdä tehtävänsä inhimillisesti mahdottoman edessä.
Olen varma, että Jeesus ei olisi antanut kokea tätä kenenkään Hänen sisäpiirinsä ulkopuolella. Sellaiset jutut olivat varattuina vain niille, jotka olivat Hänelle läheisiä eiväkät ajatelleet maailman tavoin. Vain sellaisissa ystävissä, ihmisissä, jotka tuntevat Kristuksen sydämen ja luottavat Häneen täysin, Hän voi synnyttää uskon, jota ei horjuteta.
On totta, että Jeesus tiesi kaikki tulevat vaikeudet, jotka tapahtuisivat näitten Hänelle rakkaitten ihmisten elämässä. Hän tiesi jokaisen sairauden ja murhenäytelmän, joita he joutuisivat kohtaamaan. Hän halusi nähdä heissä uskon, joka luottaisi Häneen, joutuisivat he sitten kohtaamaan kuinka kauheita asioita hyvänsä.
Kun Jeesus lopulta saapui Betaniaan, Martan ensimmäiset sanat olivat: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot"(Joh.11:21 - 22). Nämä sanat saattavat kuulostaa syvältä uskolta Martan puolelta, mutta kun Jeesus vastasi: "Sinun veljesi on nouseva ylös"(Joh.11: 23), Martan vastaus oli paljastava: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä"(Joh.11:24), toisin sanoen: ”Se on nyt ohitse, Jeesus, olet myöhässä”.
Jeesus vastasi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" (Joh.11:25 - 26).
Kristus kertoi hänelle toisien sanoen: ”Ei Martta, Minä olen ylösnousemus ja elämä. Usko minuun, niin et kuole koskaan.” Taaskaan Hän ei puhunut Lasaruksesta, vaan omasta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Hänelle Lasarus oli jo suoritettu loppuun juttu: ”Martta, etkö usko, että voin mennä jopa hautaan ja tehdä mahdottoman sinulle Marialle, koko elämäksi?”
Olen varma, että Jeesus ei olisi antanut kokea tätä kenenkään Hänen sisäpiirinsä ulkopuolella. Sellaiset jutut olivat varattuina vain niille, jotka olivat Hänelle läheisiä eiväkät ajatelleet maailman tavoin. Vain sellaisissa ystävissä, ihmisissä, jotka tuntevat Kristuksen sydämen ja luottavat Häneen täysin, Hän voi synnyttää uskon, jota ei horjuteta.
On totta, että Jeesus tiesi kaikki tulevat vaikeudet, jotka tapahtuisivat näitten Hänelle rakkaitten ihmisten elämässä. Hän tiesi jokaisen sairauden ja murhenäytelmän, joita he joutuisivat kohtaamaan. Hän halusi nähdä heissä uskon, joka luottaisi Häneen, joutuisivat he sitten kohtaamaan kuinka kauheita asioita hyvänsä.
Kun Jeesus lopulta saapui Betaniaan, Martan ensimmäiset sanat olivat: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot"(Joh.11:21 - 22). Nämä sanat saattavat kuulostaa syvältä uskolta Martan puolelta, mutta kun Jeesus vastasi: "Sinun veljesi on nouseva ylös"(Joh.11: 23), Martan vastaus oli paljastava: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä"(Joh.11:24), toisin sanoen: ”Se on nyt ohitse, Jeesus, olet myöhässä”.
Jeesus vastasi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" (Joh.11:25 - 26).
Kristus kertoi hänelle toisien sanoen: ”Ei Martta, Minä olen ylösnousemus ja elämä. Usko minuun, niin et kuole koskaan.” Taaskaan Hän ei puhunut Lasaruksesta, vaan omasta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Hänelle Lasarus oli jo suoritettu loppuun juttu: ”Martta, etkö usko, että voin mennä jopa hautaan ja tehdä mahdottoman sinulle Marialle, koko elämäksi?”