KAMMIORUKOUS
Ollessamme yksinämme, salassa tapahtuu kammiorukous. ”Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle”(Matt.6:6).
Mutta siinä on muutakin. Kreikan sana kammio tässä jakeessa merkitsee ”yksityishuone, salainen paikka”. Jeesuksen kuulijoille se oli selvää puhetta, koska heidän kulttuurissaan kodeissa oli sisähuone, joka palveli eräänlaisena varastohuoneena. Jeesuksen käsky tarkoitti menemistä tuohon salaiseen kammioon ja sulkea ovi perässään. Se käsky kuului yksilöille, koska se ei ollut rukousta, jota rukoiltiin seurakunnassa tai rukouskumppanin kanssa.
Jeesus antoi tästä esimerkin mennessään yksinäisiin paikkoihin rukoilemaan. Uudelleen ja uudelleen Raamattu kertoo meille, että Hän ”vetäytyi” viettämään aikaa rukouksessa. Kenelläkään ei ollut kiireisempää elämää, kun Häntä ympäröivät jatkuvasti tarpeessa olevat ja Hänellä oli kovin vähän aikaa itsekseen. Silti meille kerrotaan: ”Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili”(Mark.1:35). ”Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä”(Matt.14:23).
Mieti käskyä, joka annettiin Saulukselle Apostolien teoissa. Kun Kristus ilmestyi tälle seurakunnan vainoojalle, Saulusta ei lähetetty yhteiseen seurakunnan kokoukseen tai Ananiaan, suuren rukoustaistelijan luokse. Ei, Sauluksen oli määrä viettää kolme päivää yksin, erillään ja rukoilla ja tulla tuntemaan Jeesus.
Meillä kaikilla on tekosyitä, miksi emme rukoile salassa, erityisessä paikassa yksin. Me sanomme, ettei meillä ole sellaista paikkaa eikä aikaa tehdä sitä. Thomas Manton, hurskas puritaani kirjailija sanoo tästä asiasta: ”Me sanomme, ettei meillä ole aikaa rukoilla salaa. Kuitenkin meillä on aikaa kaikkeen muuhun: aikaa syödä. juoda, aikaa lapsille, mutta ei aikaa sille, mikä on kaikkein tärkeintä. Me sanomme, ettei meillä ole salaista paikkaa, mutta Jeesus löysi vuoren, Pietari talonkaton, profeetat erämaan. Jos rakastat jotakuta, löydät kyllä paikan olla yksin.”
Mutta siinä on muutakin. Kreikan sana kammio tässä jakeessa merkitsee ”yksityishuone, salainen paikka”. Jeesuksen kuulijoille se oli selvää puhetta, koska heidän kulttuurissaan kodeissa oli sisähuone, joka palveli eräänlaisena varastohuoneena. Jeesuksen käsky tarkoitti menemistä tuohon salaiseen kammioon ja sulkea ovi perässään. Se käsky kuului yksilöille, koska se ei ollut rukousta, jota rukoiltiin seurakunnassa tai rukouskumppanin kanssa.
Jeesus antoi tästä esimerkin mennessään yksinäisiin paikkoihin rukoilemaan. Uudelleen ja uudelleen Raamattu kertoo meille, että Hän ”vetäytyi” viettämään aikaa rukouksessa. Kenelläkään ei ollut kiireisempää elämää, kun Häntä ympäröivät jatkuvasti tarpeessa olevat ja Hänellä oli kovin vähän aikaa itsekseen. Silti meille kerrotaan: ”Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili”(Mark.1:35). ”Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä”(Matt.14:23).
Mieti käskyä, joka annettiin Saulukselle Apostolien teoissa. Kun Kristus ilmestyi tälle seurakunnan vainoojalle, Saulusta ei lähetetty yhteiseen seurakunnan kokoukseen tai Ananiaan, suuren rukoustaistelijan luokse. Ei, Sauluksen oli määrä viettää kolme päivää yksin, erillään ja rukoilla ja tulla tuntemaan Jeesus.
Meillä kaikilla on tekosyitä, miksi emme rukoile salassa, erityisessä paikassa yksin. Me sanomme, ettei meillä ole sellaista paikkaa eikä aikaa tehdä sitä. Thomas Manton, hurskas puritaani kirjailija sanoo tästä asiasta: ”Me sanomme, ettei meillä ole aikaa rukoilla salaa. Kuitenkin meillä on aikaa kaikkeen muuhun: aikaa syödä. juoda, aikaa lapsille, mutta ei aikaa sille, mikä on kaikkein tärkeintä. Me sanomme, ettei meillä ole salaista paikkaa, mutta Jeesus löysi vuoren, Pietari talonkaton, profeetat erämaan. Jos rakastat jotakuta, löydät kyllä paikan olla yksin.”