POLKU VALTAVIEN VETTEN KESKELLÄ - Gary Wilkerson
Israelin kulkeminen Jordan -virran poikki tapahtui elonkorjuun aikaan. Silloin vesi ei ollut vain korkealla vaan yli äyräiden pursuava. Inhimillisesti puhuen se oli pahin mahdollinen aika virran ylitykseen.
Epäuskoiset Joosuan ympärillä varmaan moittivat häntä: ”Sinä valitsit väärän ajan, Joosua. Meillä on raskaana olevia naisia, sairaita, vanhuksia. Tämä ei ole Jumalasta.”
Kuitenkin Jumala kutsuu meitä tekemään asioita, jotka ovat inhimillisesti ja fyysisesti mahdottomia. Hän katsoo meidän tilannettamme ja sanoo: ”Olosuhteet ovat täydelliset minun toimia kansani puolesta. Nyt maailma näkee, kuinka minä iloitsen saadessani antaa kaiken palvelijoilleni.”
Juuri nyt saatat miettiä: ”Jumala, minusta tuntuu, että viet minua tekemään vaikeata päätöstä. Tiedän, ettei minusta ole sen suorittamiseen.” Juuri siinä Herra tarvitsee sinua. Heikkoudessamme Jumalan voima vahvistuu. Puutteessamme Jumalamme on suuri. Me sanomme, että se on mahdotonta, mutta Jumalan kanssa, Hänen ollessa keskiössä, mikään ei ole mahdotonta. ”Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: ’Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista’ ”(Matt.19:26).
Tuohon hetkeen asti historiassa Jumala oli kyllä halkaissut vedet Israelille, mutta tällä kertaa Hän pyysi heitä astumaan veteen ensin. Hän käski erityisesti pappeja kantamaan Liiton Arkkia vuolaana virtaavaan veteen uskossa.
Kuvittele, mitä epäuskoiset nyt sanoivat! ”Jumala ei ole koskaan johtanut meitä tekemään tällaista. Hän on aina halkaissut vedet meitä varten. Tämä ei ole Hänen tottelemistaan, vaan kiusaamistaan.”
Jopa Joosua alkoi ehkä epäillä: ”Herra, olen kyllä vaeltanut Sinun kanssasi tätä tietä aiemminkin ja tiedän, miten se toimii. Olet aina halkaissut ensin vedet. Miksi Sinun pitää saada meidät astumaan tähän vuolaana virtaavaan saviseen veteen? Siinä ei ole mitään järkeä”.
Ei ole koskaan väliä, kuinka vaarallista tai haastavaa on sillä polulla, jonka Jumala on pannut eteemme. Jos astumme uskossa, Hän kyllä halkaisee vedet. Niin voimme kulkea kuivaa maata pitkin.
”Näin sanoo Herra, joka teki tien mereen ja polun valtaviin vesiin”(Jes.43:16).
Epäuskoiset Joosuan ympärillä varmaan moittivat häntä: ”Sinä valitsit väärän ajan, Joosua. Meillä on raskaana olevia naisia, sairaita, vanhuksia. Tämä ei ole Jumalasta.”
Kuitenkin Jumala kutsuu meitä tekemään asioita, jotka ovat inhimillisesti ja fyysisesti mahdottomia. Hän katsoo meidän tilannettamme ja sanoo: ”Olosuhteet ovat täydelliset minun toimia kansani puolesta. Nyt maailma näkee, kuinka minä iloitsen saadessani antaa kaiken palvelijoilleni.”
Juuri nyt saatat miettiä: ”Jumala, minusta tuntuu, että viet minua tekemään vaikeata päätöstä. Tiedän, ettei minusta ole sen suorittamiseen.” Juuri siinä Herra tarvitsee sinua. Heikkoudessamme Jumalan voima vahvistuu. Puutteessamme Jumalamme on suuri. Me sanomme, että se on mahdotonta, mutta Jumalan kanssa, Hänen ollessa keskiössä, mikään ei ole mahdotonta. ”Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: ’Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista’ ”(Matt.19:26).
Tuohon hetkeen asti historiassa Jumala oli kyllä halkaissut vedet Israelille, mutta tällä kertaa Hän pyysi heitä astumaan veteen ensin. Hän käski erityisesti pappeja kantamaan Liiton Arkkia vuolaana virtaavaan veteen uskossa.
Kuvittele, mitä epäuskoiset nyt sanoivat! ”Jumala ei ole koskaan johtanut meitä tekemään tällaista. Hän on aina halkaissut vedet meitä varten. Tämä ei ole Hänen tottelemistaan, vaan kiusaamistaan.”
Jopa Joosua alkoi ehkä epäillä: ”Herra, olen kyllä vaeltanut Sinun kanssasi tätä tietä aiemminkin ja tiedän, miten se toimii. Olet aina halkaissut ensin vedet. Miksi Sinun pitää saada meidät astumaan tähän vuolaana virtaavaan saviseen veteen? Siinä ei ole mitään järkeä”.
Ei ole koskaan väliä, kuinka vaarallista tai haastavaa on sillä polulla, jonka Jumala on pannut eteemme. Jos astumme uskossa, Hän kyllä halkaisee vedet. Niin voimme kulkea kuivaa maata pitkin.
”Näin sanoo Herra, joka teki tien mereen ja polun valtaviin vesiin”(Jes.43:16).