Tuesday, September 3, 2013

TÄMÄ EI OLE LEIKKIÄ

Joosafat, Juudan kuningas, oli menossa kotiin oltuaan sotimassa Israelin pahan kuninkaan, Ahabin kanssa. Herra lähetti profeetan häntä vastaan voimakkain sanoin: ”Silloin Jeehu, Hananin poika, näkijä, meni kuningas Joosafatia vastaan ja sanoi hänelle: ’Oliko sinun autettava jumalatonta, ja rakastatko sinä niitä, jotka vihaavat Herraa? Sen tähden on sinun päälläsi Herran viha’ ”(2 Aik.19:2).

Jumala sanoi Joosafatille: ”Et tiedä, mikä vaara ja seuraukset siitä on, mitä olet tehnyt. Saatat pitää pikkujuttuna käydä jonkun kanssa yhdessä minua vastaan. Ahab oli minun viholliseni, epäjumalanpalvelija, ja sinä rupesit hänen ystäväkseen. Sinä kuuntelit hänen pahaa puhettaan ja antauduit hänen saastaisuuteensa. Et lausunut selvästi kantaasi sitä vastaan, Joosafat. Olen nyt ristiriidassa sinun kanssasi tässä asiassa!”

Tässä kohdin saatat ajatella: ”Minä ymmärrän, että Ahab oli paha. Kun ajattelen omia ystäviäni, en voi pitää heistä ketään Jumalan vihollisena.” Mieti silloin näitä Raamatun kohtia:

• ”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan”(Luuk.11:23). Onko ystäväsi aina kaikessa Herran puolella?

• ”Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä" (1 Sam. 15:23). Ovatko ystäväsi neuvot täynnä kapinaa?

• ”Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus”(San.17:15). Puhuuko ystäväsi pahaa jumalisista ihmisistä?
Tämä ei ole leikkiä! Ystäväsi ovat tärkeitä Jumalalle, koska heidän toiminnallaan on vakavat seuraukset: ”Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta. Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet … Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi”(Ps.50:19- 22).

Jumalan kiitos, Raamattu sanoo: ”Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan”(2 Aik.20:3). Kuningas nöyrtyi ja katui: ”Silloin Joosafat kumartui kasvoillensa maahan, ja kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat lankesivat Herran eteen, rukoilemaan Herraa”(2 Aik.20:18).

Jumala vastasi Joosafatin särkymiseen antamalla Juudalle täydellisen voiton mooabilaisista. Päätteeksi Raamattu sanoo: ”Sitten Joosafatin valtakunnalla oli rauha; hänen Jumalansa soi hänen päästä rauhaan joka taholla”(2 Aik.20:30).