Tuesday, December 3, 2013

MINÄ EN LUOVUTA

Uskon, että Paavalilla oli kauheat ajat Kristuksen kanssa vaelluksensa alkutaipaleella. Niin kuin useimmat meistä, hänkin varmaan uskoi, että hän pääsisi kaikista vaikeuksista, kunhan vain luottaisi tarpeeksi Herraan.

Kun Paavali esimerkiksi joutui ensi kertaa vankilaan, hän saattoi rukoilla vapautusta: ”Herra, avaa tämän vankilan ovet. Hommaa minut pois täältä evankeliumin takia!” Samoin hänen ensimmäinen haaksirikkonsa merellä koetteli häntä kovin. Saatuaan ensimmäisen kerran raippoja hän varmaan kyseli, pitääkö Herra ollenkaan sanaansa: ”Herra, sinä lupasit suojella minua. En ymmärrä, miksi joudun sietämään tällaista kauheaa koettelemusta.”

Kaikki asiat kääntyivät aina vain huonompaan suuntaan Paavalin elämässä. Raamattu antaa vähän todisteita siitä, saiko apostoli kokea helpotusta vaikeuksissaan.

Uskon, että Paavali ajatteli toisen haaksirikon tapahtuessa: ”Tiedän, että Herra on minussa ja että hänellä täytyy olla jokin hyvä syy tähän koetukseen. Hän on sanonut minulle, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja ovat kutsutut hänen aivoituksensa mukaan (ks. Room.8:28). Jos hän näin saa aikaan suurempaa Kristuksen elämän ilmentymistä minussa, niin olkoon sitten niin. Upotaan tai uidaan, elämäni on hänen käsissään.”

Kolmannen haaksirikon aikaan Paavali varmaan sanoi: ”Katsokaa minua, kaikki kirkkauden enkelit! Katsokaa minua kaikki helvetin pahat riivaajat. Katsokaa minua, kaikki veljet ja syntiset. Joudun taas kerran alas syviin, synkkiin vesiin ja haluan teidän kaikkien tietävän, ettei kuolema voi minua pidättää. Jumala on sanonut, etten ole vielä elämäni lopussa, enkä aio luovuttaa. En kysele Herralta, miksi minua koetellaan tällä tavalla. Tiedän vain, että tämä kuolemantilanne päättyy suureksi kunniaksi hänelle. Niin, että katsokaa, kuinka minun uskoni tulee esiin puhtaana kultana!”

Yksinkertaisesti sanottuna, meidän kuolemantilanteemme ovat tarkoitetut lopettamaan omat henkilökohtaiset ponnistuksemme. Isämme vie meidät paikkaan, jossa tajuamme, että meidän pitää riippua kokonaan Kristuksessa. Muuten emme koskaan selviydy. Hän tahtoo meidän sanovan: ”Jeesus, jos et sinä vapauta minua, ei ole toivoa. Minä luotan, että sinä teet kaiken.”