TULI EI VAHINGOITTANUT HEITÄ

Sadrak, Meesak ja Abednego, tunnetut “kolmena hebrealaisena nuorukaisena”, kieltäytyivät kumartamasta Nebukadnessarin kolmikymmenmetristä kultaista epäjumalan patsasta. He seisoivat päättäväisinä, vaikka olivat tuomittuja kuolemaan tulisessa pätsissä. Kun paha kuningas kysyi uhkaavasti: ”Kuka on se jumala, joka pelastaa teidät minun kädestäni?" (Dan.3:15), nuorukaiset muistuttivat Herraa Hänen lupauksestaan:

"Nebukadnessar! Ei ole tarpeellista meidän vastata sinulle tähän sanaakaan. Jos niin käy, voi meidän Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä… Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka sinä olet pystyttänyt" (Dan.3:16 - 18).. 

TÄYSI LUOTTAMUS JUMALAAN

Nämä nuorukaiset luottivat siihen, että Jumala huolehtisi nimensä kunniasta, koska he halukkaasti kohtasivat varman kuoleman.

Silmää tekevät johtajat kaikkialta maasta kokoontuivat kuoleman tuomion täytäntöön panoon: ruhtinaat, hallitusmiehet, tuomarit, ympäröivien maakuntien hallitsijat. Nebukadnessar käski lämmittää uunin seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti, kuumuus tappoi pätsiä lämmittäneet miehet.

Ihmiset olivat kauhuissaan ja huusivat: ”Nämä miehet eivät voi säilyä hengissä! He kaatuvat kuolleina, ennen kuin ehtivät edes pätsin äärelle. Ei kukaan Jumala voi pelastaa tällaiselta kohtalolta.”

TULESSA KÄVELEMINEN

Herran nimi oli vaakalaudalla. Jos Hän ei puuttuisi tilanteeseen, Hänen nimensä joutuisi huonoon huutoon kaikkien kansojen keskuudessa.

Herra ei koskaan anna häväistä niitä, jotka luottavat Häneen täysin! Raamattu sanoo, että Jeesus itse ilmestyi pätsiin suojelemaan ja lohduttamaan palvelijoitaan. Tulesta tuli esiin miehiä, joissa ei tuntunut edes savun hajua!