Wednesday, May 22, 2013

KOHTALOKAS KISA

Sana “kisa” viittaa kilpailemiseen ja Hebr.12:1:ssä Jumalan kansaa verrataan pitkän matkan juoksijaan. Tänä päivänä kilpaileminen on vääristynyt, ja palkinnosta on tullut lihallinen.

Jos voisimme päästä vain muutamaksi minuutiksi taivaaseen, emme ikinä enää kilpailisi lihallisissa lajeissa. Jos voisimme päästä vaeltamaan lyhyesti Jumalan kaupungin porteista sisälle, juomaan rauhassa, kauneudessa, taivaallisessa loistossa, kuuntelemaan enkelien suurkuorojen laulavan Herran kunniaa. Jos voisimme päästä patriarkkojen, marttyyrien, apostolien ja niiden seuraan, jotka ovat tulleet siitä suuresta ahdistuksesta. Jos voisimme nähdä omat kuolleet omaisemme, tuntea Jumalan pyhän valon hehkun ja lämmön ja aistia hänen läsnäolostaan paistavan turvallisuuden!

Tulisimmeko koskaan takaisin tähän maailmaan ja jatkaisimme kohtalokasta kilpailua? Ei koskaan! Sinä ja minä eläisimme vain Herralle. Hylkäisimme maailman ja kaikki sen nautinnot ja lihalliset asiat. Me juoksisimme hänen kisaansa.

Jos voisimme viettää edes muutaman minuutin helvetissä, emme koskaan olisi enää samoja kuin ennen. Kuvittele, miltä tuntuisi joutua siihen mustaan pätsiin ja ikuiseen pimeyteen. Jos meidät yhtäkkiä syöstäisiin demonien jumalattomaan, kiroilevaan, vihaavaan, korruption maailmaan. Jos kuulisimme ikuisesti tuomittujen voihkinaa, todistaisimme heidän kauhuaan, hampaitten kiristelemistä. Me joutuisimme hieromaan pahantekijöiden, Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsijoiden hartioita. Kuulisimme toivottomien loputtomia ääniä, tuomittujen hyödyttömiä rukouksia, kun he heristäisivät nyrkkiä oikeudenmukaiselle Jumalalle, kiroten syntymäpäivänsä. Jos joutuisimme kokemaan, miltä tuntuu olla kadotettu, irti Jumalasta ja totuudesta, rakkaudesta ja rauhasta ja kaikesta mukavasta.

Kuinka voisit palata maailmaan lyhyeltä vierailultasi helvettiin ja koskaan enää olla sama? Menisitkö takaisin laiminlyömään Jumalan sanaa, hänen huonettaan ja rakkauttaan? Jatkaisitko itsekästä sopeutumistasi, kullan ja hopean kahmimista ja rukoilemista saada niitä vielä lisää. En usko. Ei, sinä ja minä eläisimme jokaisen hetkemme, kuin se olisi viimeinen.

Lakkaatko juoksemasta turhaan ja hosumasta ilmaan? Päätä etsiä Herraa koko sydämestäsi niin kuin ei koskaan ennen!