Tuesday, March 10, 2015

SÄRKYNYT SYDÄN

Luulin joskus tuntevani, millainen on särkynyt sydän. Ajattelin, että olin kokenut paljon särkymistä, kunnes Pyhä Henki avasi silmäni sanan syvempään merkitykseen.

Daavid sanoi: ”Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli”(Ps.34:18).

Särkyneisyys on enemmän kuin itkemistä, enemmän kuin murhetta, enemmän kuin murtunutta mieltä, enemmän kuin nöyryyttä. Monet tosiaan itkevät, mutteivät ole murtuneita sydämeltään. Monet, jotka makaavat Herran edessä ja valittavat, eivät ole sydämeltään särkyneitä. Todellinen sydämen särkyneisyys vapauttaa sydämeen suurimman voiman, mitä Jumala voi antaa ihmiselle, suuremman kuin voiman herättää kuolleita, suuremman kuin voiman parantaa sairaita!

Henki sanoi minun sydämelleni: ”Minä näytän sinulle, minkä Jumala näkee sydämen särkymisenä, niin että voin vapauttaa sinussa sellaisen voiman, jota tarvitaan tuhon aikoina”. Tämä särkyneisyys tuottaa voiman korjata raunioita, voiman, joka antaa erityisen kirkkauden ja kunnian Herrallemme vaikeina aikoina!

Sydämen särkyneisyys liittyy muureihin: maahan murrettuja, murenevia, muureja raunioina. ”Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää. Osoita armossasi hyvyyttä Siionille, rakenna Jerusalemin muurit”(Ps.51:17- 18). Jumala samaisti Jerusalemin muurit särkyneisiin sydämiin.

Anna minun osoittaa sinulle esimerkki todella särkyneestä miehestä: ”Minä nousin yöllä, ja muutamat miehet minun kanssani, ilmoittamatta kenellekään, mitä Jumalani oli pannut minun sydämeeni ja määrännyt tehtäväksi Jerusalemille. Eikä minulla ollut mukanani muuta juhtaakaan kuin se juhta, jolla minä ratsastin. …Silloin minä menin yöllä laaksoa myöten ylöspäin ja tarkastin muuria. Sitten minä palasin taas Laaksoportin kautta ja tulin takaisin”(Neh.2:12, 15).

Yön pimeydessä Nehemia ”tarkasti muuria”. Heprean sanaa shabar käytetään tässä, samaa sanaa kuin Ps.51:17 ”särkynyttä sydäntä” kuvaava.

Jotkut saattavat ajatella, että Nehemiasta tuli särkynyt, kun hän kertoo: ”Tämän kuultuani minä istuin monta päivää itkien ja murehtien, ja minä paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä”

(Neh.1:4). Silti hänen itkunsa ja tunnustamisensa oli vain murtumisen alkua. Nehemian sydän ei ollut täysin särkynyt, ennen kuin hän tuli Jerusalemiin. Kun hän näki rauniot, hän päätti tehdä jotakin niiden hyväksi!