Thursday, January 6, 2011

ME EMME OLE VAILLA TOIVOA

Meidän, jotka tunnemme Kristuksen vanhurskauden, ei tulisi elää niin kuin ne, jotka ovat ilman toivoa. Meitä on siunattu Jumalan rakkaudella ja pelolla. Käydessämme läpi pimeimpiä, kauheimpia aikoja Hän tahtoo meidän pysyvän hänen ilossaan ja riemussaan. Vaikka näkisimme tuomion täytäntöön panon ympärillämme, meidän tulee laulaa, huutaa ja iloita, ei tuomion tulemisen vuoksi, vaan siitä huolimatta.

Jesaja 51:11 alkaa sanalla niin, tarkoittaen "sen sanan valossa, jonka juuri sanoin." Mitä Jumala siis on juuri sanonut? Hän oli muistuttanut kansaansa sanoen: "(Minä) tein meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea" (Jes.51:10), tarkoittaen: "Minä olen yhä Herra, Ikiaikainen, Ihmeidentekijä, ja minun käsivarteni on yhä voimallinen vapauttamaan sinut."

Mitä Jumala siis tahtoo kansansa tietävän hänen totuutensa valossa? Hän kertoo sen yhdessä jakeessa, Jesaja 51:11:ssä:
• "Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten." Toisin sanoen: "Minulla on oleva kansa, joka palaa minun luokseni luottaen, uskoen varmasti. He kääntävät katseensa pois heitä ympäröivästä tilanteesta ja palaavat laulamaan ilostaan."
• "Päänsä päällä iankaikkinen ilo." Ilo, jota Jumalan kansa kokee, ei ole tarkoitettu vain sunnuntai-aamuksi, tai viikoksi tai kuukaudeksi. Se kestää vuosikaudet, kautta vaikeiden aikojen, aivan loppuun asti.
• "Riemu ja ilo saavuttavat heidät." Jumala katsoi alas aikojen läpi ja sanoi: "Minulla on oleva kansa, joka saa ilon, ottaa ja omistaa sen itselleen. He pitävät siitä kiinni, ja se on oleva heidän."
• "Murhe ja huokaus pakenevat." Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki kärsimys kaikkoaa, vaan että luottamuksemme Herraan nostaa meidät kipujen ja koetusten yläpuolelle. Sellaiset asiat eivät voi varastaa iloamme ja riemuamme Kristuksessa.