NÄMÄ MIEHET OVAT OLLEET JEESUKSEN KANSSA

Apostolien kolmannesta luvussa näemme Pietarin ja Johanneksen menossa pyhäkköön ylistämään. Temppelin portin pielessä istui kerjääjä, joka oli ollut rampa syntymästään saakka. Tämä mies ei ollut kävellyt askeltakaan koko elämänsä aikana. Nähdessään Pietarin ja Johanneksen, hän pyysi heiltä almuja. Pietari vastasi hänelle:" Hopeaa ja kultaa ei minulla ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan" (Ap.t.3:6). Hän rukoili kerjääjän puolesta sanoen: "Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy" (3:6). Mies parantui välittömästi! Silkasta ilosta hän alkoi juosta pyhäkössä hyppien ja huutaen: "Jeesus paransi minut!"

Kaikki temppelissä ihmettelivät nähdessään tämän, koska he tunnistivat ramman miehen. Nähdessään kansanjoukon kerääntyvän Pietari ja Johannes alkoivat saarnata Kristuksesta, ja tuhannet pelastuivat. Kun he vielä saarnasivat, muutamat synagogan vartioston päälliköt ja hallitusmiehet "närkästyneinä siitä… kävivät heihin käsiksi" (Ap.t.4:1-2). Nämä korkea-arvoiset ja valtaa pitävät miehet kysyivät opetuslapsilta: "Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?" (4:7). Pyhän Hengen rohkaisema Pietari vastasi heille: "Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, joka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman" (4:10 -12).

Hallitusmiehet istuivat hämmentyneinä. Raamattu sanoo: "He ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa" (4:13). Sana tuntea tässä lauseessa tulee sananjuuresta jonka merkitys on "tuntea joku tunnusmerkistä (suom. huom. esim. arpi tai luomi)".

Mikä oli se merkki, joka oli tunnusomaista Pietarille ja Johannekselle? Se oli Jeesuksen läsnäolo. Heillä oli Kristuksen kaltaisuus ja Henki.

Ne, jotka viettävät aikaa Jeesuksen kanssa, eivät saa hänestä tarpeekseen. Heidän sydämensä rukoilee jatkuvasti Mestarin parempaa tuntemista, päästä lähemmäksi häntä ja kasvaa hänen teittensä tuntemisessa. Paavali lausuu: "Mutta itse kullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan" (Ef.4:7, ks. myös Room. 12:3). Mistä mitasta Paavali puhuu? Mitta tarkoittaa rajallista määrää. Toisin sanoen, olemme kaikki saaneet tietyn määrän Kristuksen pelastavaa tuntemusta.

Joillekin uskoville tämä alkuperäinen mitta riittää. He haluavat Jeesusta vain sen verran, että pääsevät pakoon tuomiota, tuntevat saaneensa anteeksi, pitävät hyvän maineen ja jaksavat olla joka sunnuntai tunnin kirkossa. Tällaisilla ihmisillä on päällä "ylläpitovaihde", ja he toivovat Jeesuksen täyttävän vain perusvaatimukset.

Paavali sen sijaan toivoi jokaiselle uskovalle seuraavaa: "Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytysten kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus" (Ef.4:11 -15).

Paavali sanoi: "Jumala on antanut nämä hengelliset lahjat, jotta voisitte saada Kristuksen Hengen täyteyden. Tämä on elintärkeää, koska eksyttäjät haluavat ryöstää teiltä uskon. Jos olette juurtuneet Kristukseen ja kasvatte hänessä, mikään eksyttävä oppi ei teitä ”hetkauta”. Sellaiseen aikuisuuteen voi kasvaa vain haluamalla lisää Jeesusta."