Thursday, February 11, 2016

MURTUNUT MIELI

Kun Kristus tuli maan päälle, Israel eli Rooman valtakunnan murskaavassa hallinnossa. Juutalaiset kantoivat raskasta taakkaa Rooman verojen ja lakien takia. Samaan aikaan ahne papisto hyötyi leskistä ja köyhistä. Maahan poljetut joutuivat pilkan ja ivan kohteiksi, ja ihmiset sokeutuivat korruption takia. Juuri tämän tähden niin monet profeetat ennustivat, että Kristus tulisi tänne pimeimpänä hetkenä tuoden kirkkaan valon.

Jeesus tuli ulkokultaisuuden vaivaamaan yhteiskuntaan, joka oli täynnä syntiä. Kun Hän katseli kansakunnan tilaa, Hän itki Jerusalemin tähden (ks. Luuk.19:41) ja ennusti, että se tulisi autioksi. Kuitenkin Hän antoi sille vielä seitsemänkymmentä vuotta aikaa evankeliumin kuulemiseen. Nuo vuodet olivat täynnä Hengen täyttämien todistajien julistusta toivosta ja kääntymisestä. He tekivät ihmeitä ja kutsuivat ihmisiä voimallisesti Hänen valtakuntaansa. Jeesus ei yksinkertaisesti halunnut murtaa särjettyä ruokoa, jollainen Israelista oli tullut.

Tällä hetkellä se kuvaa Amerikkaa: yhteiskuntaa, jonka moraali on täysin murtunut. Olemme myös kansa, joka on masentunut ja sekaisin. Ihmiset elävät pelossa ja henkisessä ahdingossa. On enemmän psykologeja, psykiatreja, sosiaalityöntekijöitä ja avioliittoneuvojia kuin koskaan ennen historiassa. He eivät kuitenkaan pysty vastaamaan kaikkien ihmisten anomiseen, saada edes hetken helpotuksen. Tämä pätee myös seurakuntaan: kristillisiä sielunhoitajia vilisee kaikkialla maassa, mutta he ovat ylikuormitettuja, koska ihmiset tunkeilevat heidän luonaan saamassa apua vaikeuksiinsa.

Lapsemme saavat ruhjeita särkyneiden kotien takia, hyväksikäytön ja seksuaalisen väärinkäytön seurauksena. Teinit saavat ruhjeita moraalittomuudesta, materialismista ja tunteettomuudesta. Saatana on päästänyt valloilleen pahan tulvan. Se taas on jättänyt jälkeensä vinoutuneita ja ruhjoutuneita ihmisiä.

Suuri osa seurakunnasta on mustelmilla tämän saman hengen vaikutuksesta. Kirjeestä kirjeen jälkeen luen uskovista, jotka kuivuvat megaseurakunnissa, joissa ei enää julisteta syntiä tai vanhurskautta. Uskovat ovat äimistyneet ihmetellen: ”Mistä löydän todellista ylistystä? Tänään en tunne minkäänlaista Kristuksen läsnäoloa. Ei ole särkyneisyyttä”. Pastoritkin kirjoittavat tunnustaen: ”Veli Dave, olen luopunut uskosta”.

New York Times julkaisi kertomuksen helluntaiseurakunnasta, jossa oli kymmenen tuhatta jäsentä. Sen sanoma oli: ”Meidän tehtävämme on tehdä teidät onnellisiksi”. Se vain tuo väärää toivoa ja väliaikaista helpotusta.

”Suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta”(Jes.42:3). Jossakin päin tätä kansakuntaa Jumala näkee kynttilänsydämiä, jotka savuttavat, kynttilänsydämiä, jotka kerran paloivat, innokkaalla liekillä Jumalan tarkoitusperiä ja huolenpitoa varten. Nyt ne vain enää savuttavat.