Friday, April 22, 2011

ANKKURI MYRSKYSSÄ

"Se toivo meille on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti" (Hebr.6:19).

Toivoa verrataan ankkuriin tässä Raamatun lauseessa. Ei tämän pahan maailman toivoa. Se on toivoa, joka perustuu Jumalan lupaukseen pitää meistä huolta, siunata ja johdattaa niitä, jotka luottavat häneen.

Tämä toivo on ainoa ankkurimme maan päälle lankeavassa myrskyssä nykyajassa. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa: "Ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on" (Hebr.6:12).

Jumala vannoi "lupauksen perillisille", kaikille, jotka ovat Kristuksessa. Hän vannoi valan lopettaakseen kaiken taistelun, epäilyn niin, että me "saisimme voimallisen kehotuksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta" (Hebr.6:18).

Tämä on toivomme: JUMALA ON VANNONUT TÄYTTÄVÄNSÄ LUPAUKSENSA JA HÄNEN ON MAHDOTONTA VALEHDELLA.

Hän piti sanansa Aabrahamille. Hän pitää sanansa sinulle, kun luotat häneen. Me tarvitsemme vahvaa lohdutusta näinä aikoina.

Kaiken sanotun ja tehdyn jälkeen, kaikkien toivosta pidettyjen saarnojen jälkeen, kaikki riippuu yhdestä ainoasta. Haluammeko antaa kaiken hänen käsiinsä, levätä hänen Sanassaan. Haluammeko seistä horjumatta Jumalan rakkaudessa, täysin vakuuttuneina siitä, että hän täyttää kaikki antamansa lupaukset?

Voit ottaa sellaisen uskon askeleen esiripun läpi kaikkein pyhimpään!