Monday, October 28, 2013

TODELLINEN HELLUNTAI

Apostolien tekojen 11. luvussa näemme historiallisen muutoksen, joka kohtasi seurakunnan nimettömiä Hengen täyttämiä uskovia. Näiden piti ensimmäisinä viedä hyviä uutisia Jeesuksesta juutalaisuuden rajojen yli pakanoille: ”Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia … jotka tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta” (Ap.t.11:20). Minä pidän kovasti tässä käytetystä sanasta ”muutamia”. Näillä uskollisilla, nimettömillä uskovilla ei ollut aavistustakaan siitä, miten tärkeä osa heillä olisi historiassa.

Helluntai ei ole vain tapahtuma, joka sattui kaksi tuhatta vuotta sitten, vaan se on elävä ilmiö, joka esiintyy edelleen ympäri maailmaa. Tällä hetkellä jossakin päin maailmaa pieni joukko ihmisiä rukoilee Jumalaa, ja Hänen Henkensä lankeaa heidän päälleen, antaen voiman olla hänen todistajiaan pelastumattomalle maailmalle.

Helluntai tapahtuu juuri nyt Varanasissa, eräässä Pohjois-Intian kaupungissa, jossa vierailin jonkin aikaa sitten. Vähemmän kuin yksi prosentti asukkaista oli kirkkokävijöitä, kun nuori uskova nainen tuli sinne muutama vuosi sitten. Hän alkoi johtaa ihmisiä Jeesuksen luo yhden kerrallaan. Nämä kääntyneet alkoivat vuorostaan johtaa uusia ihmisiä Herran luo. Tämä nuori nainen ei pidättänyt Helluntaita itsellään. Nyt sillä seudulla on tuhansien uskovien dynaaminen joukko, joka todistaa voimallisesti Kristuksesta. Joka puolella maailmaa on hänen kaltaisiaan ihmisiä, uskovia, jotka rukoilevat Henkeä viemään Isän rakkautta eteenpäin.

Monissa yhteyksissä isäni, David Wilkerson kertoi minulle, mikä murehdutti häntä eniten ollessaan pienen seurakunnan pastorina Pennsylvaniassa 1950-luvulla. Helluntaiseurakunnan jumalanpalvelukset seurasivat määrättyä kaavaa. Sisar Se ja Se soitti urkuja, ja seurakunta lauloi muutamia perinteisiä lauluja. Joku nousi ylös antamaan kielillä puhutun profetian, jonka joku toinen taas selitti. Isä saarnasi sen jälkeen. Sitten hän ilmoitti esirukouspalvelun alkavan, ja ihmiset tulivat alttarille rukoilemaan Pyhää Henkeä tulemaan alas. Sen jälkeen kaikki menivät kotiinsa.

Seurakunnalla ei ollut minkäänlaista evankelioimis- eikä hyväntekeväisyystyötä. Sillä aikaa kun isäni oli siellä pastorina, hyvin vähän ihmisiä tuli Kristuksen luo. He olivat ihmisiä, jotka etsivät, mutta eivät olleet koskaan tulleet tuntemaan Jumalan mielessä olevaa helluntaita. Sydämeltä särkyneen isäni rukous ilmaisi sen: ”Herra, jos tämä on helluntai, en halua sitä. Jos on kyse vain ”siunaa minua”- kerhosta viikosta toiseen, minä en halua olla siinä mukana.”

Vain sulasta halusta saada kokea oikeaa helluntaita isäni lakkasi katsomasta televisiota ja alkoi viettää aikaa rukouksessa sen sijaan. Loppu onkin historiaa. Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin hänen kirjaansa Risti ja linkkuveitsi on myyty monia miljoonia kappaleita. Yli tuhat Teen Challenge Centerin, nuorisolähetyksen toimipistettä tekee työtä ympäri maailmaa kadotettujen ja särkyneitten keskuudessa. Kaikki tämä toiminta julistaa Jumalan aktiivista voimaa Pyhän Hengen kautta.