VIHOLLISEN KOHTAAMINEN KASVOISTA KASVOIHIN - Nicky Cruz
Eräässä kuningas Daavidin siteeratuimmista, ehkä myös väärin ymmärretyimmistä, psalmeista hän sanoo: ”Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat” (Ps.23:4). En usko Daavidin pyytäneen Jumalaa poistamaan tätä pahaa. Hän pikemminkin pyysi tulla työnnetyksi taistelua kohti, jotta joutuisi kasvokkain vihollisen kanssa. Hän oli valmis menemään sotaan Saatanaa vastaan, ei piiloutua häneltä!
Kun apostoli Paavali innosti uskon veljiänsä muistamaan päämääränsä kristittyinä ja heidän palkkansa taivaassa, hän sanoi heille: ”Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla” (1Tess.4:18). Itse asiassa hän sanoi heille: ”Työntäkää toisianne eteenpäin taistelussa pahaa vastaan”.
Kun Jeesus lupasi opetuslapsilleen, että Lohduttaja tulisi Hänen kuolemansa jälkeen, se oli sodanjulistus. Pyhä Henki sekä innostaisi että vahvistaisi heitä hengellisessä sodankäynnissä etulinjoja kohti. Tämä ulottuvuus Jumalan Hengessä on hyvin todellinen mutta harvoin ymmärretty ja vastaanotettu.
Jos haluat nähdä Jumalan Hengen toimivan kaikessa kirkkaudessa maan päällä, matkusta sinne, missä soditaan hyvän ja pahan välillä eturintamassa, taistelussa ihmissieluista täydellä painollaan. Jos haluat tuntea Saatanan vihaa, vietä vähän aikaa hänen maaperällään ja puhu ihmisille, joita hän pitää sidottuina ja kerro heille Jeesuksesta. Näe hänen nostavan ruman naamansa häpäisemään ja pilkkaamaan sinua.
Mikään ei vihastuta tai hermostuta Saatanaa enemmän kuin armon valokeilan tuominen syvään pimeyteen hänen vankityrmässään. Silloin juuri hän taistelee kovimmin ja me taas näemme silloin Pyhän Hengen loistavan kirkkaimmin.
Nicky Cruz, kansainvälisesti tunnettu evankelista ja tuottoisa kirjailija, kääntyi Jeesuksen Kristuksen luokse väkivallan ja rikoksen elämästä kohdattuaan David Wilkersonin New Yorkissa v. 1958. Hänen dramaattinen kääntymiskertomuksensa julkaistiin ensi kerran David Wilkersonin kirjassa Risti ja Linkkuveitsi ja myöhemmin hänen omassa suosikkikirjaksi muodostuneessa Juokse poika, juokse.