Friday, July 8, 2011

ELÄÄ JA RAKASTAA NIIN KUIN JEESUS TEKI

“Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa”(1 Joh.4:16 - 17).

Huomaa kappaleen viimeinen osa. Johannes sanoo, että me nyt elämme niin kuin Herra eli: antaen anteeksi ja rakastaen vihollisiamme. Meihin ei ole jäänyt yhtään koston-, kaunan- tai rotuerottelun ajatusta. Ei mikään tuomitse meitä. Nyt meidän tulee tuntea ja uskoa, että Jumala rakastaa meitä.

”Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi”(1 Joh.4:10). Huomaatko, mitä Johannes tässä sanoo? Meidän rakkautemme Jumalaa kohtaan on annettua, mutta täydellinen rakkaus tarkoittaa myös sitä, että tunnemme ja uskomme Jumalan rakastavan meitä.

Lisäksi Johannes sanoo, että rakkaudessa ei ole pelkoa, ei epäilystä. Miksi? Siksi, että elämme jatkuvassa rangaistuksessa, jos epäilemme hänen rakkauttaan meitä kohtaan: ”Pelossa on rangaistusta” (1 Joh.4:18). Jumalan rakkauteen uskominen tarkoittaa, että tiedämme hänen kärsivän meidän rikkomuksiamme, päivästä toiseen. Hän kuulee meidän huutomme, pullottaa kyyneleemme, tuntee sydämemme ahdistuksen ja hänen sydämensä läikähtää myötätunnosta rukouksiemme tähden.

Erityisen elävästi Jumalan rakkaudesta puhuu 2. Mooseksen kirja. Herra etsi keinoa ilmaista kansalleen rakastavaa luontoaan. Hän sanoi Moosekselle: ”Minä vapautan Israelin” ja raamattu sanoo: ”Israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö. Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa”(2 Moos.2:23- 24).

”Herra sanoi: ’Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huutonsa sortajainsa tähden; niin, minä tiedän heidän tuskansa. Sen tähden minä olen astunut alas vapauttamaan heidät”( 2 Moos. 3: 7-8).

Uskotko, että Jumala näkee sinun tarpeesi ja tilanteesi samalla tavalla kuin hän näki Israelin kansan tilan? Usein sanomme vitsinä: ”Kristus on kaikki kaikessa”. Kun sitten kohtaamme ongelmia, kun kaikki menee mullin mallin, meidän rukouksiimme ei näytä tulevan vastausta ja toivo toivostakin haihtuu, joudumme pelon valtaan. Lankeamme pelkoon. Totta kuitenkin on, että Jumala ei koskaan hylkää lapsiaan heidän ahdingossaan, silloinkaan, kun asiat näyttävät todella toivottomilta. Me voimme aina luottaa häneen!