Wednesday, June 17, 2015

TÄMÄN PÄIVÄN VOIMA

Apostoli Paavali oli lihaa ja verta niin kuin me kaikki. Silti hänellä oli hengellinen auktoriteetti paholaista vastaan. Hän sanoi rammalle temppelin portin vierellä: ”Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, nouse ja käy"(Ap.t.3:6), ja mies parantui. Sen ajan uskonnolliset johtajat tunnistivat tämän voiman Pietarissa ja kysyivät häneltä: "Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?"(Ap.t.4:7).

Raamattu ei vihjaa missään kohdin, ettei tämä voima olisi tarkoitettu tänä päivänä meille. Milloin Herra koskaan sanoi seurakunnalleen: ”Olen auttanut teitä tähän asti. Nyt on teidän vuoronne selvitä itse”? Minkälainen Jumala antaisi kansalleen voiman erämaassa, kun he tarvitsivat sitä, antaisi voiman Israelin kuninkaille, Elian kaltaisille profeetoille, ihmisjoukoille Helluntaina ja pidättää sen itsellään tältä viimeisten päivien seurakunnalta, kun me tarvitsemme sitä enemmän kuin mikään sukupolvi ennen meitä?

Raamatun mukaan Saatanan voima on lisääntynyt meidän päivinämme: ”Perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!" (Ilm.12:12).
Miksi Jumala salli Saatanan hyökkäävän heikon, voimattoman seurakunnan kimppuun, joka on puolustuskyvytön? Hänen kansansa ei ole koskaan kadottanut pääsyä Hänen taivaalliseen voimavarastoonsa.

Valitettavasti lukuisat uskovat eivät ole kallistaneet korvaansa ajatukselle hengellisestä auktoriteetista. Tämä on erityisen totta karismaattisissa piireissä. Tiedän useita ”voima”-seminaareja, joissa saarnaajat panevat kätensä ihmisten päälle lahjoittaen heille hengellisen auktoriteetin voitelun. Silti kotiin palatessaan niiden vastaanottajat ovat huomanneet, että heidän yrityksensä paholaista vastaan epäonnistuvat surkeasti. Lopulta he tekevät saman kysymyksen kuin opetuslapset, Jeesukselta: ”Miksi me emme kyenneet ajamaan ulos näitä henkiä?”

Et voi saada yliluonnollista voimaa vain kätten päälle panemisen kautta. Se ei ole lahja, se on elämäntapa, vaellus Jeesuksen kanssa. Eikä jokainen, joka pyytää sitä auktoriteettia, muutu yhtäkkiä hengelliseksi voimalaksi. Tosi asiassa Jumala luottaa jumalallisen auktoriteettinsa vain sille, jota Pietari nimittää ”salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa”(1 Piet.3:4).