Wednesday, February 1, 2017

PUOLIKSI VASTATUT RUKOUKSET

“Rukoilla läpi” on termi, joka yhdistetään varhaiseen helluntaiherätykseen, jolloin pysyttiin rukouksessa polvillaan, kunnes oltiin varmoja siitä, että oli saatu vastaus Jumalalta. Toisille se merkitsi jatkuvaa Herran eteen tulemista, kunnes oli valmis vastaus kädessä. (Tätä nimitettiin ”voittoisaksi rukoukseksi”).
Nuorena poikana silloisissa leirikokouksissa kuulin ihmisten todistavan: ”Aion pitää kiinni alttarin sarvista enkä päästä irti, ennen kuin Jumala vastaa”. En kuitenkaan usko tämän olevan ”läpi rukoilemisen” todellisin merkitys.
Voit sulkeutua Herran läsnäoloon, iloita Hänen läheisyydestään, voit viettää laatuaikaa, tunteja jopa päiviä Hänen kanssaan, ihastellen suloista yhteyttä. Kaikki tarpeesi voivat olla tyydytettyjä, sydämesi täysin tyytynyt, mutta mitä tapahtuu, kun lähdet pois tuosta ihanasta läheisen yhteyden paikasta?
Saatat nousta ylös polviltasi vain palataksesi murskaavaan tilanteeseen, jossa mikään ei ole muuttunut. Voit nähdä paholaisen odottavan sinua siellä, valmiina heittämään samat ongelmat ja tyhjyyden kasvoillesi. Mitä hyvää siis saat kirkastusvuoreltasi, jos se ei voi auttaa sinua läpi taistelussa?
Anna minun selittää, mitä uskon ”läpirukouksien” merkitsevän. Se tarkoittaa yksinkertaisesti, että voiman, vahvuuden ja rohkaisun, jonka saat Herralta salaisessa rukouskammiossasi, täytyy viedä sinut läpi edessäsi olevien koetusten. Voittosi salaisessa kammiossa täytyy antaa sinulle voiton myös taistelukentällä.
Mieti sitä’: ”Oliko rukouksesi ”loppuun asti viety”? ”Läpi rukoileminen” näet tarkoittaa koko rukouksesi täyttä toteutumista. Monet kristityt näkevät vain puoliksi vastattuja rukouksia, koska he eivät jaksa uskoa, että Herran antama vastaus rukouksessa voisi kantaa heidät läpi koetuksensa. Todellakin, monet vilpittömät rukoukset ovat menneet hukkaan, hyljätyt, menetetyt, koska niitä ei ”kannettu läpi” tällä tavalla.
Rakas lukijani, rukous ei ole loppu, se ei ole ”päätökseen viety rukous”, ennen kuin olemme ”eläneet sen läpi” koetuksissamme sillä voimalla, jonka saimme Jumalan läsnäolosta.