Wednesday, October 10, 2012

MINÄ KIINNITÄN KATSEENI SINUUN

Kun Samuel oli voidellut Saulin kuninkaaksi, hän saattoi tämän aina kaupungin laidalle asti ja sanoi: “Sano palvelijalle, että hän menee meidän edellämme” - ja tämä meni edelle – ’”mutta pysähdy sinä hetkeksi tähän, niin minä julistan sinulle Jumalan sanan"(1 Sam.9:27).

Samuel siis sanoi: ”Saul, olen juuri voidellut sinut kuninkaaksi, ja nyt jo sinun mielesi laukkaa. Ajattelet: ’Mitä Jumala oikein tekee? Mistä tunnen hänen äänensä ja tahtonsa?’ Lopeta ponnisteleminen, Saul! Haluatko kuulla Jumalan puhetta? Seiso sitten paikallasi ja kuuntele, niin minä annan sinulle Jumalan sanan.”

Tämä kuvaa täydellisesti periaatetta, jota haluan korostaa tässä: Jumalan sana johdatuksesta tai vapautuksesta, annetaan niille, jotka seisovat paikoillaan Jumalan edessä.

Juuda joutui mahtavien armeijoitten liittoutuman miehittämäksi. Raamattu sanoo, että kuningas Joosafat ”peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuulutti paaston koko Juudaan” (2 Aik.20:3).

Kansa alkoi rukoilla: ”Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys, eikä kukaan kestä sinun edessäsi.… Sillä me emme mahda mitään tätä suurta joukkoa vastaan, joka hyökkää meidän kimppuumme, emmekä itse tiedä mitä tehdä, vaan sinuun meidän silmämme katsovat" (2 Aik. 20: 6, 12).

Taas kerran näemme, ettei pelkääminen ole pahasta. Jumala on pitkämielinen meitä kohtaan eikä hän pidä pelkoamme vikana. Itse asiassa meidän tulee rukoilla samoin kuin Joosafat: ”Herra, minä pelkään. Vihollinen tulee päälleni kuin tulva, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Tiedän, että sinulla on kaikki voima ja valta. Niinpä en tee mitään muuta, Herra, kuin rukoilen. Minä kiinnitän katseeni sinuun.”

Herran Henki sanoi: "Älkää peljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan… Ei ole teidän asianne taistella. Astukaa esiin, seisokaa ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät, Juuda ja Jerusalem. Älkää peljätkö älkääkä arkailko; menkää huomenna heitä vastaan, ja Herra on oleva teidän kanssanne"( 2 Aik. 20: 15- 17).

Astukaa esiin ja seisokaa tarkoittaa ”ottakaa paikkanne, älkää epäröikö tässä asiassa”. Toisin sanoen: ”Ottakaa paikkanne uskossa. Olkaa varmoja siitä, että taistelu on Herran, ei teidän.”