Saturday, June 25, 2016

LAULAMMEKO KOVEMPAA? - Claude Houde

Kun rukoilemme: “Herra, lisää meille uskoa”, pyydän sinua antamaan Jumalan kirkastaa sydämesi liekin. Aabraham, uskomme malli, lähti pelastamaan ihmisiä, jotka armoton vihollinen oli saanut käsiinsä (ks.1 Moos.14:11- 16). Teksti puhuu meille ”armottomista miehittäjistä, jotka ottivat kaiken saaliiksensa”. Eloon jäi kuitenkin yksi, uhri, joka lankesi Aabrahamin jalkoihin ja pani tämän tekemään päätöksen.

Olet kuka tahansa, seurakunnan ovella koputtelevat ne, jotka kärsivät. Nykyajan kirkko on omaksunut tavan olla näkemättä niitä, jotka kärsivät sen ympärillä. Välinpitämättömyys on vastoin Jumalan omaa luontoa. Tämä seurakunta etsii innokkaasti vain omaa siunaustaan, tarpeidensa tyydyttämistä, ylistystä, jumalanpalveluksia, teologiaa ja kokemuksia Jumalan kanssa. Sillä on voimakas halu jäädä ”omiensa tykö, uskovien keskuuteen”.

Yhdessä kirjoistaan Dietrich Bonhoeffer, saksalainen pastori ja teologi kertoi jotakin, mikä järkytti minua syvästi, koska se oli todellinen kuva nykyajan kirkosta. Bonhoeffer oli pastorina toisen maailman sodan aikaan, kun natsien juutalaisvaino otti hengen kuudelta miljoonalta juutalaiselta. Historia osoittaa, että useimmat saksalaiset pastorit sietivät tai yrittivät jättää huomiotta natsien järjettömyyden ja murhanhimoisen rasismin, joka johti kansanmurhaan. Kirkko heräsi lopulta, mutta liian myöhään. Pastori Bonhoeffer puhui Kolmannen Valtakunnan hallitusta vastaan, ja joutui siksi vankilaan. Lopulta hänet tapettiin rohkeutensa ja periaatteensa takia.

Bonhoeffer kirjoitti keskustelusta, jonka hän kävi erään pastoritoverinsa kanssa vähän ennen kuin hänet pidätettiin. Pastori uskoutui hänelle: ”Se oli kauheaa. Meidän seurakuntamme on aivan rautatien varrella. Me saatoimme kuulla junien menevän viemään juutalaisia keskitysleireihin. Ensin sitä sattui harvoin, mutta nyt niitä kulkee monta kertaa päivässä. Eräänä sunnuntaina muutama viikko sitten, tapahtui jotakin hämmentävää ja hirveää. Olimme juuri keskellä jumalanpalvelusta, ja noiden junien meteli oli korviahuumaava. Sitten, juuri, kun me lauloimme virsiä, kuulimme ihmisten huutavan: ”Auttakaa meitä”, auttakaa meitä”.

Järkyttyneenä Bonhoeffer kysyi pastorilta: ”Mitä te teitte?” Tämä vastasi: ”Hetkeen en ollut aivan varma, mitä pitäisi tehdä, mutta sitten sanoin seurakunnalle: ’Veljet ja sisaret, lauletaan kovemmin”.

Pitääkö meidänkin ”laulaa kovemmin”, jotta pääsemme kuulemasta niiden huutoa, jotka pyytävät apua lähellä meitä?

__________
Claude Houde, johtava pastori Eglise Nouvelle Vie (Uuden Elämän Seurakunnassa) Montrealissa, Kanadassa. Hänen johdossaan Uuden Elämän Seurakunta on kasvanut kourallisesta ihmisiä enempään kuin 3 500 seurakuntalaiseen siinä osassa Kanadaa, jossa on vähän protestanttisia seurakuntia.