Wednesday, March 9, 2011

JUMALAN RAKKAUS KANSAANSA KOHTAAN EI IKINÄ SAMMU

Luin Psalmia 13 ja sain ajatuksen lähettää teille rohkaisun sanan, jotka sain tästä siunatusta luvusta.

Daavid kirjoitti tämän Psalmin sanat. Hän kysyi: "Kuinka kauan Herra, minut yhä unhotat, kuinka kauan kätket minulta kasvosi? Kuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani, päivät päästään murhetta sydämessäni? Kuinka kauan saa vihollinen ylvästellä minua vastaan?"

Kuulostaa siltä, että Daavidista tuntui, kuin Jumala olisi täysin jättänyt hänet kärsimään, heräämään joka päivä tumman pilven riippuessa hänen yllään. Tänä aikana Daavid puhui epätoivostaan: Jumala, kestääkö tämä eristyksen tunne iankaikkisesti? Milloin minun rukouksiini vastataan?"

Kun ongelmat kasautuvat päällemme, kun vapautus näyttää kaukaiselta ja toivottomalta, me vajoamme paineen alla. Tämä tapahtuu, vaikka tunnemme rakastavamme Herraa. Tälläkin hetkellä joku näitä rivejä lukeva on vaipumassa hirmuisen paineen alla. Hän ei usko tilanteensa olevan ratkaistavissa. Hän on täydellisen epätoivon laidalla, toivoen rauhallisen hetken tulevan edes toviksi koetuksen keskelle.

Keskellä omaa koetustaan Daavid kysyi: "Kuinka kauan minun täytyy kantaa murhetta sydämessäni?" Hän oli tehnyt suunnitelman toisensa jälkeen, yrittänyt löytää tien ulos vaikeuksistaan, mutta turhaan. Nyt hän ei osannut ajatella enää mitään, ei mitään ratkaisua. Hän oli kaiken lopussa.

Kuinka lohdutonta on nähdä toivon säde, vilaus auringon paistetta. Sitten epätoivo saa taas vallan. Muista, että kaikki tämä tapahtui vanhurskaalle miehelle, joka oli Jumalan mielen mukainen. Daavid oli mies, joka todisti suuresta luottamuksesta Herraan. Niin kuin me, myös Daavid kävi läpi vaikeita aikoja, kuten hän kuvaa tässä psalmissa.

Kuinka Daavid pääsi ylös epätoivon kuopasta? "Minä turvaan sinun armoosi. Minä veisaan."

Anna minun jakaa kanssasi muutama hyvä syy jatkaa luottavasti nykyisessä koetuksessasi:

• Olkoon myrsky kuinka kova hyvänsä, meidän ihana Herramme ruokkii silti taivaan linnut, pukee niityn liljat ja pitää huolta siitä, että kaikki meren kalat saavat päivittäisen ravintonsa. "Teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne..." Eikä yksikään lintu putoa maahan Isän huomaamatta.

Minkälainen Isä ravitsisi kaikki elävät oliot maan päällä, mutta syrjisi omia lapsiaan? Jeesus kehotti meitä olemaan murehtimatta jokapäiväisistä tarpeistamme ja ongelmistamme, "sillä hän pitää teistä huolen".

Tosiasia on, että Herra rakastaa sinua, eikä jätä kuulematta huutojasi. Pitäydy hänen lupauksiinsa. Kulje eteenpäin uskossa. Odota häntä kärsivällisesti. Hän ei ikinä petä sinua.