Friday, March 4, 2011

TÄYSIN RIIPPUVAINEN HÄNESTÄ

Jumala on aina tahtonut ihmisiä, jotka vaeltaisivat hänen kasvojensa edessä maailmassa luottaen häneen. Siksi hän valitsi vähäpätöisen Israelin kansan ja eristi sen erämaahan. Hän pani heidät koetuskouluun tehdäkseen heistä kansan, joka luottaisi häneen kaikissa olosuhteissa. Hän tahtoi Israelin todistavan: ”Voin mennä minkä koetuksen, jopa oman kykyni ylittävän vaikeuden läpi tahansa. Miten? Tiedän, että Jumalani on minun kanssani jokaisessa koetuksessa. Hän auttaa minut läpi.”

Mieti Mooseksen sanoja Israelille: ”Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää”(5 Moos.8:3). Herra sanoi heille: ”Minä olen suunnitellut koetuksesi. Ei se ollut paholainen. Minun oli kaikki leipä ja liha, jota tarvitsitte koko ajan. Olin valmis pudottamaan sen taivaasta millä hetkellä hyvänsä. Se oli valmiiksi varastoituna, odottamassa teidän vastaanottamistanne. Minä kuitenkin pidätin sen joksikin aikaa. Tein tämän määrätystä syystä. Odotin, kunnes joutuisitte myöntämään, etteivät omat voimanne riittäneet. Halusin saattaa teidät kriisiin, josta vain minä voisin auttaa teidät ulos. Annoin teidän kokea oman kykynne rajat, inhimillisen avuttomuuden paikan. Vapautukseen tarvittiin minun tekemäni ihme.”

Tänä päivänä Herra etsii yhä ihmisiä, jotka luottavat täysin häneen. Hän tahtoo seurakunnan, joka todistaa niin sanoin kuin teoinkin, että Jumala on kaikkivaltias heidän puolellaan. Hän tahtoo pelastumattoman maailman näkevän hänen mahtavat työnsä niiden keskuudessa, jotka rakastavat häntä.

Job julisti: ”Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin”(Job.23:10). Tämä väite on uskomaton, erityisesti siinä yhteydessä, missä Job lausui sen.

Job joutui kärsimään ihmisen pahimman koetuksen. Hän menetti kaikki lapsensa murheellisessa onnettomuudessa. Sitten hän menetti rikkautensa ja omaisuutensa. Lopulta hän menetti ruumiillisen terveytensäkin. Kaikki tämä tapahtui niin lyhyessä ajassa, että se oli aivan uskomatonta.

Jumala oli kuitenkin laittanut Jobin kulkemaan tätä polkua pitkin. Herra yksin tiesi, mihin lopulta johtaisi. Suunnitelma oli laadittu sellaisella jumalallisella viisaudella, että Jumala antoi saatanallekin luvan lyödä Jobia. Siksi Job ei voinut nähdä Jumalaa koetuksen aikana: ”Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa; jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe. Sillä hän tietää, kussa minä kuljen”(Job.23:8 -10).

Job sanoi siis: ”Uskon, että Jumala tietää kaikki kärsimykseni. Hän tuntee tien perille. Herrani koettelee minua juuri nyt. Olen varma, että hän saattaa minut tästä läpi ja uskoni vahvistuu. Tulen ulos puhdistuneena sellaisen uskon kera, joka on paljon kallisarvoisempaa kuin kulta.”