TYYTYVÄISYYS

Tyytyväisyys oli suuri koetus Paavalin elämässä. Olihan Jumala sanonut, että hän käyttäisi Paavalia voimallisesti: "Mene; sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain ja kuningasten ja Israelin lasten eteen" (Ap.t.9:15). Paavalin saadessa tämän tehtävän tuota pikaa "hän saarnasi synagogissa Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan poika" (9:20).

Paavalilla ei ollut kiire nähdä kaiken täyttymystä elämässään. Hän tiesi, että hänellä oli Jumalalta raudanluja lupaus ja hän piti siitä kiinni. Sillä hetkellä hän oli tyytyväinen saadessaan saarnata missä ikinä olikin: todistaen vanginvartijalle, merimiehelle ja muutamalle naiselle joen rannalla. Tällä miehellä oli maailmanlaajuinen tehtävä, mutta hän tyytyi julistamaan yhdelle ihmiselle kerrallaan.

Paavali ei myöskään ollut kateellinen nuoremmille miehille, jotka näyttivät ohittavan hänet. Näiden matkustaessa ympäri maailmaa voittamassa juutalaisia ja pakanoita Kristukselle, hän itse istui vankilassa. Hänen täytyi kuunnella uutisia suurten kansanjoukkojen kääntymisestä niiden kautta, joiden kanssa hän oli taistellut armon evankeliumin julistamisesta. Paavali ei kuitenkaan kadehtinut näitä miehiä. Hän tiesi, että Kristukselle antautunut mies tietää, kuinka elää sekä niukkuudessa että runsaudessa: "Suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa...kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin" (1 Tim.6:6,8).

Maailma saattaisi tänä päivänä sanoa Paavalille: "Olet nyt elämäsi lopulla. Sinulla ei ole säästöjä, eikä sijoituksia. Sinulla on vain vaihtovaatteet." Tiedän, että Paavali olisi vastannut: "Kyllä, mutta minä olen voittanut Kristuksen. Minä se olen voittaja. Olen löytänyt kallisarvoisen helmen. Jeesus antoi minulle voiman luopua kaikesta, saadakseni sen takaisin. Niin, minä luovuin kaikesta, ja nyt kruunu odottaa minua. Minulla on vain yksi päämäärä elämässä, ja se on nähdä Jeesus kasvoista kasvoihin. Kaikki nykyiset kärsimykset eivät ole mitään verrattuna siihen iloon, joka minua odottaa."