Wednesday, July 22, 2015

SUORAAN ISÄN SYDÄMELTÄ

Jeesuksen piti luottaa maanpäällisen toimintansa aikana Isän äänen sisäiseen kuulemiseen. Hänen piti luottaa Isään kaikkina aikoina, jotta voisi kuulla Hänen johdatuksensa äänen. Muutoin Kristus ei yksinkertaisesti voisi tehdä niitä tekoja, joita Hän teki. Hänen piti kuunnella Isänsä ääntä tunti tunnilta, ihme ihmeeltä, päivä kerrallaan.

Miten Jeesus pystyi kuulemaan Isänsä pienen, hiljaisen äänen? Raamattu osoittaa meille, että se tapahtui rukouksessa. Uudestaan ja uudestaan Jeesus meni yksinäisyyteen rukoilemaan. Hän oppi kuulemaan Isän äänen ollessaan polvillaan, ja Isä uskollisesti näytti Hänelle kaiken sanottavan ja tehtävän.

”Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili”(Mark.1:35).

”Paljon kansaa kokoontui kuulemaan häntä ja parantuakseen vaivoistansa. Mutta hän vetäytyi pois ja oleskeli erämaassa ja rukoili”(Luuk.5:15 – 16).

Kuvittele Jeesusta ennen suuria päätöksiä, kuten opetuslasten valintaa. Miten Herra valitsi kaksitoista valtavasta kansanjoukosta, joka seurasi Häntä? Se oli hyvin tärkeä ratkaisu. Hänen opetuslapsistaanhan piti tulla Hänen Uuden Liiton seurakuntansa tukipilareita. Antoiko Hänen Isänsä kaksitoista nimeä, kun Hän oli vielä kirkkaudessa? Jos niin oli, miksi Jeesus sitten vietti kokonaisen yön rukouksessa ennen noiden kahdentoista nimeämistä.

Samana yönä Isä antoi Pojalleen autuaaksi julistukset, nuo Vuorisaarnan sanonnat: ”Autuaita ovat hengellisesti köyhät, … autuaita ovat murheelliset, … autuaita ovat hiljaiset”(ks. Matt. 5:1-). Jeesus sanoi ne suoraan Isän sydämeltä.