Friday, August 28, 2015

ÄÄNETÖN HUUTO

Juuri ennen kuin Jeesus paransi kuuron miehen Markuksen 7. luvussa, me luemme: ”ja hän katsahti ylös taivaaseen, huokasi”(Mark.7:34). Alkukielen jakeessa sana huokasi tarkoittaa kuuluvaa ääntelemistä. Ilmeisesti Jeesus irvisti, ja huokaus tuli Hänen sydämestään. Tietenkään mies ei voinut kuulla sitä, koska hän oli kuuro, mutta mistä tässä huokauksessa on kysymys?

Olen lukenut monia Raamatun selityksiä tästä tapahtumasta. Mikään niistä ei tue sitä, mitä minä uskon Jumalan Hengen kertovan minulle. Olen aivan vakuuttunut, että Jeesus katsoi taivaaseen ja kommunikoi Isän kanssa. Hän itki ääneti sielussaan kahta asiaa. Ensinnäkin Hän itki jotakin, jonka vain Hän saattoi nähdä tässä miehessä. Toiseksi Hän itki jotakin, minkä Hän näkee tänään, niin monen ihmisen, erityisesti nuorten sydämeen kätkettynä.

Mitä Jeesus näki sekä silloin että nyt? Mitä Hän kuuli sekä kuuron miehen että tämän päivän ihmisjoukkojen sydämessä? Kuuliko Hän äänettömän huudon? Hän kuuli sydämen huudon, sydämen, joka oli lukittu, kykenemätön ilmaisemaan mitään. Nyt Kristus itse huokaisi huudolla, jota ei voinut lausua. Hän antoi äänen kaikille, jotka eivät voi huutaa.

Mieti niitä monia öitä, jolloin kuuro mies oli itkenyt itsensä uneen, koska kukaan ei ymmärtänyt häntä. Ei edes hänen äitinsä tai isänsä voinut ymmärtää, mitä hän sanoi. Kuinka usein hän yrittikään selittää, miltä hänestä tuntui, kaikki tuli ulos kivuliaina, kummallisina äänteinä. Hän varmaan ajatteli: ”Jos vain voisin puhua, edes kerran. Jos kieleni pääsisi vapaaksi yhdeksi minuutiksi, voisin kertoa jollekulle, mitä sielussani liikkuu. Minä kiljuisin, etten ole tyhmä. En ole kirottu. Enkä minä pakene Jumalaa. Minulla on ongelmia, mutta kukaan ei voi kuulla niitä.”


Kuitenkin Jeesus kuuli tämän turhautuneen miehen sydämen ajatukset. Hän ymmärtää jokaisen ihmisen sisäisen huokauksen, jota ei voi ilmaista. Raamattu kertoo, että Herraamme sattuu meidän sairautemme. Hän tunsi myös tämän kuuron ja mykän miehen kivun.