KOHTI TÖRMÄYSTÄ

Jeesus käski opetuslapsiansa veneeseen, joka joutuisi vaaraan. Raamattu kertoo, että ”hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ”(Matt.14:22). Se kulki kohti vaarallisia vesiä, heittelehti kuin korkki veden päällä. Opetuslapset joutuivat kokemaan ”mini-Titanicin”. Jeesus tiesi sen koko ajan.

Missä Jeesus oli? Hän oli vuorella tähyämässä järvelle, katsomassa opetuslapsiaan ja rukoilemassa, että he kestäisivät koetuksen, jonka Hän tiesi heidän käyvän läpi. Veneretki, myrsky, tyrskyävät aallot, tuuli oli osa tätä Isän suunnittelemaa koetusta. Heidän piti oppia koko elämänsä suurin asia: kuinka tunnistaa Jeesus myrskyssä.
Tähän mennessä opetuslapset olivat oppineet tuntemaan Hänet ihmeiden tekijänä, ihmisenä, joka muutti leivät ja kalat ihmeruoaksi. He tunsivat Hänet syntisten ystävänä, joka toi pelastuksen kaikille koko ihmiskunnassa. He tunsivat Hänet kaikkien tarpeiden täyttäjänä. Hän maksoi jopa heidän veronsa kalan suusta löytyneellä rahalla.

He tunsivat Jeesuksen ”Kristuksena, Jumalan todellisena Poikana”. He tunsivat Hänet opettajana, opettamassa heille, miten rukoilla, antaa anteeksi, sitoa ja päästää. He tunsivat Hänet iankaikkisen elämän sanoina. He tiesivät Hänellä olevan voiman yli kaiken paholaisen työn, mutta he eivät olleet koskaan tunteneet Jeesusta myrskyssä.

Tässä piilee monen ongelman ydin tänä päivänä. Me luotamme Jeesukseen ihmeidentekijänä ja parantajana. Me uskomme Häneen pelastajana ja syntien anteeksi antajana. Me katsomme Häneen kaikkien tarpeidemme tyydyttäjänä. Me uskomme, että hän vie meidät kirkkauteen eräänä päivänä. Yhtäkkiä myrsky lankeaa päällemme, ja näyttää, että kaikki rikkoutuu. Meidän on vaikea nähdä Jeesusta missään lähellä. Emme voi uskoa, että Hän antaa myrskyn tulla opettamaan meille luottamusta. Emme ole koskaan aivan varmoja siitä, että Hän on lähellä, kun tilanne kääntyy oikein hurjaksi.

Opetuslasten oli määrä oppia vain yksi asia tässä myrskyssä, vain yksi. Yksinkertainen asia, ei syvää, mystistä, maata järisyttävää. Jeesus halusi vain, että he luottaisivat häneen Herranaan kaikissa elämän myrskyissä. Hän vain halusi opetuslasten pysyvän rohkeina ja luottavaisina koetuksen pimeimpänäkin hetkenä. Siinä kaikki!