Wednesday, September 16, 2015

EPÄUSKON VAARA

Puheessaan Israelin kansalle Mooses osoitti meille 5. Moos.1:ssä epäuskon vaaran. Hän varoitti, että me emme kärsisi samaa kauheaa seurausta, kuin nuo, jotka lankesivat ennen meitä: ”Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä”(Hebr.4:11). Hän siis itse asiassa sanoo: ”Ei ole väliä sillä, minkälaisia mahdottomia tilanteita kohtaat, tai miten toivottomilta asiat näyttävät. Sinun ei pidä langeta samaan epäuskon syntiin. Muutoin joudut yhtä kamalaan erämaahan kuin hekin. Niin vaellat siinä koko loppuelämäsi.

Jumala johdattaa uskollisesti sinua, niin kuin Hän on tarkoituksellisesti johdattanut isiämme heidän kriiseihinsä. Hän halusi heidän oppivan luottamaan Häneen. Hän halusi kansan, joka olisi järkkymätön uskossaan. Heidän piti tulla erämaasta puhtaan kullan kaltaisen, koetellun uskon kera. Hän halusi heidän todistavan maailmalle hyvyydestään kansaansa kohtaan.”

Uskon, että meidän sukupolvemme on ottanut epäuskon synnin aivan liian kevyesti. Siksi me juuri nyt näemme sen traagiset tulokset. Kohtaan tänä päivänä monia uskovia, jotka ovat täynnä masennusta ja epätoivoa. Tietenkin moni kärsii näitä fyysisten syiden tähden, mutta monet toiset kestävät sellaisia kärsimyksiä oman hengellisen tilansa takia. Minun mielestäni heidän masennuksensa on seurausta jatkuvan epäuskonsa tuottamasta mielipahasta Jumalalle.

Herra käyttää aina voimakasta kieltä, kun Hän viittaa epäuskoon kansansa keskuudessa. Hän käyttää vihan, suuttumuksen sanoja, jotka käyvät Hänen voimilleen. Mooses muistutti tästä nuoremmille israelilaisille: ”Olet nähnyt, kuinka Herra, sinun Jumalasi, on kantanut sinua, niin kuin mies kantaa poikaansa, koko sen matkan, jonka te olette kulkeneet, kunnes tulitte tähän paikkaan. Kun Herra kuuli teidän puheenne, vihastui hän ja vannoi sanoen: 'Totisesti, ei kukaan näistä miehistä, tästä pahasta sukupolvesta, saa nähdä sitä hyvää maata, jonka minä valalla vannoen olen luvannut antaa teidän isillenne’” (5 Moos.1:31, 34- 35).