Thursday, September 17, 2015

SURULLINEN ERHE

Mooses kuvaili surullista erhettä, jonka Israel teki Kaades-Barneassa (ks.4. Moos.13- 14). Se tapahtui vähän Punaisen Meren ylityksen jälkeen. Jumala oli käskenyt Israelin mennä rohkeasti Kanaanin maahan ja oli antanut heille voimallisen vakuutuksen: ”Katso, Herra, sinun Jumalasi, antaa maan sinun valtaasi. Mene ja ota se omaksesi, niin kuin Herra, sinun isiesi Jumala, on sinulle puhunut; älä pelkää äläkä arkaile.' Niin minä vastasin teille: 'Älkää säikähtykö älkääkä peljätkö heitä. Herra, teidän Jumalanne, joka käy teidän edellänne, taistelee itse teidän puolestanne, aivan niin kuin hän teki teille Egyptissä teidän silmienne edessä”(5 Moos.1:21, 29 -30). Mikä uskomaton lupaus se olikaan! Ei yksikään heidän vihollisistaan voinut seisoa heidän edessään (ks.7:24.)

Israel ei ottanut Jumalan lupausta varteen. Sen sijaan, että olisivat ottaneet vaarin Hänen Sanastaan, he vaativat vakoojien lähettämistä Kanaanin maahan. Nämä taas palasivat mukanaan ”huonoja uutisia”, täynnä epäuskoa. He puhuivat jättiläisistä ja korkeitten muurien ympäröimistä kaupungeista. Kansa uskoi heidän raporttinsa: ”Mutta te ette tahtoneet mennä sinne, vaan niskoittelitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan”(5 Moos.1:26). Nyt Mooses kertoo nuoremmalle sukupolvelle: ”Heidän olisi pitänyt ottaa Jumalan Sana vastaan heti paikalla. Herra oli sanonut, että Hän sotisi heidän puolestaan, mutta he kapinoivat.”

Voitko nähdä, mitä tapahtui vanhemmalle sukupolvelle? Noiden vakoojien lähettäminen Kanaanin maahan oli epäuskon ilmaus. Kun vakoojat olivat maassa, he olivat koko ajan Saatanan vaikutuksen alaisena. He olivat vihollisen valheiden kohteina, koska eivät olleet luottaneet Jumalaan.

Kuultuaan vakoojien raportin kansa heristi nyrkkiään Jumalalle syyttäen Häntä: ”Sinä olet hyljännyt meidät Jumala. Toit meidät tänne kuolemaan.” Muutama kuukausi aiemmin Jumala oli erottanut saman kansan, tehnyt heistä erityisiä silmissään ja vapauttanut heidät ihmeiden kautta. Nyt koko leiri oli sekasorron vallassa. He sanoivat toinen toiselleen: ”Onko Jumala enää meidän kanssamme?” Pian he kaikki itkivät lapsiansa: ”Meidän lapsemme kuolevat nälkään täällä erämaassa. Jumala vihaa meitä!”

Mooses muistutti nuorempia israelilaisia heidän vanhempiensa syytöksistä: “Ja te napisitte teltoissanne ja sanoitte: 'Sen tähden että Herra vihaa meitä, vei hän meidät pois Egyptin maasta, antaakseen meidät amorilaisten käsiin ja tuhotakseen meidät”(5 Moos.1:27).