Monday, December 22, 2014

ARMON NÄLKÄ by Gary Wilkerson

Olen vakuuttunut siitä, että Kristuksen armon nälkää on ympäri maailmaa, ja Raamattu todistaa sen. Luukas kirjoittaa, että kansaa tuli tuhatmäärin, kun Jeesus saarnasi vuorella. ”Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi”(Luuk 6:18). Nämä ihmisjoukot tulivat, koska he olivat kuulleet huhuja armon miehestä, joka parantaisi heidät.

”Siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta”(Luuk.6:17). Nämä tuskaiset ihmiset eivät taivaltaneet noita matkoja kuullakseen saarnaajaa, joka kehottaisi heitä yrittämään kovempaa. He olivat jo lannistumisen, taudin ja epätoivon lamaannuttamia yritettyään pysyä hurskaina. Tässä kokouksessa ei ollut vain ”hyviä” ihmisiä. Monet olivat elämän liepeiltä, syrjäytyneitä rikkinäisen tilansa takia. Miten asia sitten olikaan, Lain noudattaminen ei vienyt heitä elämään.

Näille nälkäisille taivaltajille armollisen Jeesuksen maine oli käynyt toteen. Hän ei vain saarnannut armoa, vaan osoitti sen parantamalla heidät kaikki: ”Hänestä lähti voima, joka paransi kaikki”(Luuk.6:19).

Pikkupoikana mittasin vaellustani Kristuksen kanssa sillä, kuinka hyvin esitin nöyryyttä, puhtautta ja laupeutta. Jos sain itseni kiinni aggressiivisuudesta, ajattelin: ”Minun pitää olla nöyrempi ja pehmeämpi.” Tai jos minulla oli seksuaalisia ajatuksia, ihmettelin: ”Kuinka minä todella koskaan pystyn pitämään sydämeni puhtaana?” Niin kuin monet ennen minua, käännyin Jumalan siunauksen armolupauksesta lakiin, jota yritin pitää. Jos ”elin” autuaaksi julistamisia tarpeeksi hyvin, silloin ehkä Jumala sanoisi: ”Gary, olet siunattu”.

Ei! Tämä on täysin väärin päin ja vastoin Kristuksen evankeliumia. Kun Jeesus katsoi kansanjoukkoja, Hän näki heidät jo hengellisesti köyhinä, polvillaan alhaisuudessa, sairauden raastamana, uupuneina yrityksistään elää hyvää elämää. Niin, mitä Hän teki? Hän lausui siunauksia heidän ylleen! Juuri samoin, kuin Herra sanoi Luomisen täydellisen pimeyden tyhjyyteen, Jeesus lausui taivaallisia siunauksia tuhotuille syntisille, ihmisille, jotka elämä oli lyönyt kasaan. Hän vakuutti heille: ”Te tulitte tänne murheellisina, mutta Minä sanon teille, että te olette Jumalan silmissä siunattuja, siunattuja avioliitoissanne, töissänne, siunattuja sydämen syvyyksiin saakka.” Tämä oli radikaali sanoma heidän korvilleen! Nämä ihmiset vain tunsivat Vanhan liiton ehdot. He luulivat ansaitsevansa kuulla: ”Te olette kirotut! Te ette täyttäneet viidennen Mooseksen kirjan lakia. Jos olisitte tehneet niin, olisitte siunattuja elämässänne”. Jeesus kertoi heille sen vastakohdan: ”Ennen kuin te olette tehneet Minulle yhtään mitään, ennen kuin olette rukoilleet, ylistäneet ja tunnustaneet, olen jo siunannut teitä!”