Friday, January 31, 2014

PALVONTAMME LÄHDE

Mooses saattoi palvoa, vaikkei hän ollut täynnä Israelin toivoa. Hän tiesi, että Israelin kansa oli altis luopumukseen, että heillä oli piilossaan kultaisia epäjumalia, jotka he olivat tuoneet Egyptistä. Vaikka Mooses oli pyytänyt Jumalaa säälimään heitä vielä kultaisen vasikan palvomisenkin jälkeen, nyt hän varmaan ajatteli: ” Kuinka kauan vielä Jumala mahtaakaan sietää heidän salaista himoaan ja valitustaan? Milloinkahan hänen kärsivällisyytenä loppuu?”

Näyttää siltä, että Mooseksen anominen Israelin puolesta oli tässä myötätuntoisempaa kuin Jumalan tunne omaa kansaansa kohtaan. Totuus kuitenkin on, että Jumalalla ei ollut mitään aikomusta tuhota kansaansa. Hänellä oli jo mielessään kaikki lupaukset, joita hän oli suunnitellut heille.

Ei, tämä taisi olla ”armon testi” Moosekselle. Herra kysyi palvelijaltaan: ”Miten aiot edustaa minua kansallesi? Esitätkö heille Jumalan, joka on täynnä kostoa ja tuomiota? Ei, minä olen armollinen, pitkämielinen, aina valmis antamaan heille anteeksi.”

Tässä oli ilmestys! Mooses huokaisi helpotuksesta. "Herra, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin käyköön Herra meidän keskellämme. Sillä tämä on tosin niskurikansa, mutta anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät perintöosaksesi" (2 Moos.34:9).

Tämä Raamatunkohta todistaa epäämättömästi, että Jumalan kirkkauden ilmestys on palvonnan ytimessä!

Jumalan kirkkauden ilmestymisen pitäisi olla kaiken meidän palvontamme lähteenä. Meidän pitäisi jatkuvasti vaatia hänen kirkkauttaan: ”Herra, tiedän, että olet pyhä ja oikeudenmukainen ja ettet katso syntiä läpi sormien. Olen myös nähnyt kirkkautesi ja tiedän, ettet aio tuhota minua.

Et sinä tuomitse minua taisteluissani. Päinvastoin, sinä näytät minulle, kuinka rakastava ja pitkämielinen sinä olet minua kohtaan. Tiedän, että olen ansainnut vain hylkäämisen. Olen pettänyt sinut niin usein, että minut pitäisi heittää kokonaan syrjään. Sinä kuitenkin osoitat ilmestyessäsi, miten armollinen ja helläsydäminen olet”.